Isovanhempana

Isovanhempien ja lastenlasten välisen suhteen sanotaan usein olevan omalla tavallaan erityislaatuinen. Se on usein väljempi kuin vanhempien ja lasten välillä, joissa vanhemmilla on vahvemmin kasvatusvastuuseen liittyviä tehtäviä. Isovanhemmilla on tärkeä asema lapsenlapsen tukiverkostona. Toisinaan lastenlasten on ehkä helpompi puhua isovanhemmilleen mieltään painavista asioista.

Kun lapsenlapsi oireilee psyykkisesti, aiheuttaa se usein huolta lapsen vanhempien lisäksi myös isovanhemmissa. Huoli lapsenlapsen tilanteesta ja sen pahenemisesta voi olla hyvin kuormittavaa. Kun huoli lapsenlapsen voinnista herää, on tärkeää ottaa huoli puheeksi lapsenlapsen ja hänen vanhempien kanssa, eikä jäädä yksin asian kanssa. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi ”Olen huolissani jaksamisestasi…” Tarvittaessa on syytä hakea tukea tilanteeseen myös ammattilaisilta, joita ovat esimerkiksi nuorisoneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimijat sekä terveyskeskusten omalääkärit. Lisäksi asian voi ottaa puheeksi myös esimerkiksi oman lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla.

Lapsenlapsen mielenterveyden ongelmat vaikuttavat sairastuneen lisäksi useimmiten jollakin tavoin myös hänen lähipiiriinsä kuuluviin henkilöihin, kuten isovanhempiin. Lapsenlapsesta huolehtiminen voi väsyttää arjessa, kun huolet painavat mieltä. Usein huoli liittyy lapsenlapsen tilanteen lisäksi myös siihen, miten lapsenlapsen vanhemmat eli omat lapset jaksavat tässä tilanteessa. Voi käydä niin, että omaisena jää yksin huoliensa kanssa, kun tuntuu, että kukaan muu ei ole tällaisessa tilanteessa, eikä kukaan muu voi ymmärtää. Tällöin huolet yleensä kasvavat entisestään ja ne painavat arjessa yhä enemmän. Usein omaiset sanovatkin, että voi helposti käydä niin, että omista harrastuksistaan luopuu ja rajoittaa muiden tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitoa, koska ei enää jaksa osallistua. Huolehtiminen voi vaikuttaa myös perheenjäsenten välisiin suhteisiin ja usein lapsenlapsen oireilu voi myös hämmentää. Tilanteet voidaan kokea myös pelottavana esimerkiksi silloin, kun lapsenlapsi vaatii isovanhemmiltaan rahaa uhkailemalla. Toisinaan huolenpito voi rasittaa myös fyysisesti, jos isovanhempi käy esimerkiksi siivoamassa lapsenlapsen kodissa tai kantaa hänelle ruokaa kaupasta. On myös mahdollista, että henkinen väsymys tulee esille fyysisinä oireina, kuten sydämentykytyksenä ja verenpaineen nousuna.

Isovanhemmat voivat jäädä vaille tarvitsemaansa tietoa ja tukea, jota lapsenlapsen hoitotaho tarjoaa. Lapsenlapsen kanssa olemista ja omaisena jaksamista helpottaa usein se, että saa asiallista ja ymmärrettävää tietoa mielenterveyden ongelmista, niiden oireista ja vaikutuksista arkeen, sekä eri hoitomahdollisuuksista. Myös arjen sujuvuuden edistäminen esimerkiksi selkeän kommunikoinnin avulla helpottaa tilannetta. Usein omaiset kokevat hyvänä tukena myös toisilta omaisilta saamansa vertaistuen ja virkistystoimintaan osallistumisen.

Älä siis jää yksin asian kanssa, vaan hae itsellesi tarvitsemaasi tukea. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry tarjoaa tähän monia mahdollisuuksia, joten ota yhteyttä.

 

Osallistu keskusteluun