Tukea nuorille

Yyterissä

Läheisen sairastuminen nuoren näkökulmasta

Jos joku lähipiiristäsi sairastuu psyykkisesti, se voi vaikuttaa paljon myös sinun elämääsi. Mielen toimiessa hyvin ihminen ajattelee, tuntee ja käyttäytyy melko lailla järkevällä tavalla. Kun mieli ei toimi kunnolla, voivat ihmisen tunteet, ajatukset ja toiminta muuttua tai häiriintyä. Ystävän tai perheenjäsenen mielentervesongelma saattaa herättää monenlaisia kysymyksiä ja tunteita mm. pelkoa, hämmennystä ja häpeää. Voit huomata miettiväsi, oletko itse aiheuttanut perheenjäsenesi tai ystäväsi sairastumisen. Mieltäsi saattaa vaivata myös kysymys siitä, mitä kaverit ajattelevat, jos kerrot heille näistä ongelmista.  Mielenterveysongelmat aiheuttavat myös paljon väärinkäsityksiä. Yksi tavallisin väärinkäsitys onkin se, eikö läheisesi enää välitäkään sinusta kun hän vetäytyy omiin oloihinsa. Jos tietäisit ystäväsi tai perheenjäsenesi sairastavan masennusta ajattelisit, ettei masennuksesta kärsivä aina jaksa olla muiden kanssa.

Psyykkisesti sairastunut ihminen voi myös muuttua monella eri tavalla. Hän saattaa käyttäytyä omituisesti, jopa pelottavasti. Hän saattaa nähdä ihmisiä joita sinä et näe ja kuulla ääniä joita sinä et kuule. Hän voi olla ärtyisä tai on jatkuvasti alakuloinen. Sairastunut ei myöskään välttämättä itse ymmärrä, että asiat ovat vinossa. Jos oma vanhempasi on sairastunut psyykkisesti, voivat kotityöt kaatua paljolti sinun harteillesi. Kodin ilmapiiri saattaa muuttua muutenkin ahdistavaksi. Läheisesi tilanne saattaa huolestuttaa sinua niin paljon, ettet enää pysty keskittymään opiskeluun tai harrastuksiin. Silloin sinun on syytä hakea apua.

Mitä ovat mielenterveys ja mielenterveysongelmat?

Mielenterveydellä on monenlaisia määritelmiä. Yleisesti ottaen mielenterveydellä tarkoitetaan kehon ja mielen tasapainoa. Silloin ihminen on perusolemukseltaan tyytyväinen, rauhallinen ja hän osaa iloita ja nauttia monista asioista. Joskus elämässä tulee kuitenkin eteen aikoja jolloin ihminen on alakuloinen. Sekin kuuluu elämään. Vasta kun paha olo kestää useita viikkoja, alkaa rajoittaa ihan arkisia asioita ja valtaa alaa muulta elämältä, voidaan puhua mielenterveyden häiriöstä. Tärkeää on muistaa, että diagnoosin mielenterveyshäiriöistä tekee aina lääkäri.
Häiriöt eivät usein johdu yhdestä asiasta vaan syitä on monia. Stressi ja elämän kriisit saattavat herkistää sairastumiselle. Toisaalta stressaavassakin tilanteessa useat ihmiset pystyvät välttämään sairastumisen omien selviytymiskeinojen ja läheisten tai asiantuntijoiden tuen avulla.

Sairastunutta voidaan hoitaa muun muussa psykiatrian poliklinikalla, mielenterveystoimistossa/mielenterveyskeskuksessa, perhekeskuksessa, terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Mielenterveyden häiriöihin on olemassa monenlaisia lääkkeitä ja moni saa apua lääkkeistä. Toiset lääkkeet auttavat saamaan kuriin ylivallan ottaneen tunteen tai auttavat saamaan yöunen. Toiset lääkkeet taas auttavat saamaan ajattelua parempaan kuntoon, jotta mieli ei tuottaisi merkillisiä ajatuksia ja jotta ihminen voisi ymmärtää, mikä on totta ja mikä ei. Lääkkeet ovat tehokkaita, mutta kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Oikean lääkkeen löytäminen voi kestää pitkään ja se saattaa vaatia paljon kärsivällisyyttä. Lääkehoidon rinnalla kulkee usein myös terapiahoito, näin hoito on tehokkaampaa. Lääkkeet itsessään eivät poista ongelmaa, ne helpottavat vain oloa. Terapiassa voidaan käsitellä pahan olon syitä. On olemassa paljon erilaisia terapioita kuten keskusteluterapiaa, taideterapiaa ja musiikkiterapiaa.

Sairaalahoitoa voidaan tarvita, jos on niin huonossa kunnossa, ettei muu hoito riitä. Joskus taas ihminen saattaa olla niin suuressa vaarassa vahingoittaa itseään tai muita, että hänet joudutaan toimittamaan sairaalaan, vaikka hän ei sitä itse haluaisikaan.
Suurin osa mielenterveyden ongelmista paranee. Se vie aikaa eikä välttämättä tapahdu yhtä nopeasti kuin monissa ruumiillisissa sairauksissa. Paraneminen voi tapahtua myös aaltoillen: välillä mennään hyvää vauhtia parempaa kohti ja sitten taas tulee takapakkia. Jotkin mielenterveyden ongelmat kuitenkin kestävät pitkään, muutamat jopa läpi elämän. On myös sellaisia, jotka paranevat, mutta uusivat joskus myöhemmin. Silloin on erityisen tärkeää, että sairautta poteva itse ja läheiset tietävät, mistä onkyse.

Miten pitää huolta itsestä?

On tärkeää, että pääset keskustelemaan mieltä askarruttavista kysymyksistä jonkin luotettavan aikuisen kanssa. Yksin ei tarvitse jaksaa. Koulujen terveydenhoitajat/ psykiatriset sairaanhoitajat, koulukuraattorit ja -psykologit ovat olemassa sitä varten, että heidän kanssaan voi keskustella vaikeistakin asioista. Monissa kouluissa on myös nuorisotyöntekijä jonka puoleen voit myös kääntyä. Yhdessä voitte esimerkiksi miettiä turvasuunnitelman tai hyvinvointisuunnitelman erilaisten tilanteiden varalle.

On hyvä saada tietoa erilaisista mielenterveysongelmista, jotta on helpompi huomata, mitkä asiat johtuvat sairaudesta.

Omasta hyvinvoinnista voi huolehtia monin eri tavoin. Omia tunteita on hyvä oppia tunnistamaan ja niitä on lupa purkaa hallitusti keskustelemalla, kirjoittamalla tai vaikkapa liikunnan avulla. Ajasta, jonka käyttää omaan virkistäytymiseen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Kannattaa ajatella, että on sen ansainnut. On muistettava, että vaikka läheisellä olisikin mielenterveysongelmia, jokaisen on kuitenkin jatkettava omaa elämäänsä ja suunnattava kohti omia päämääriään ja unelmiaan.

Vinkkejä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen

  • Muista pitää yllä hyviä nukkumis- ja ruokailutottumuksia.
  • Käytä vapaa-aikaasi säännöllisesti omaan virkistäytymiseen. Esimerkiksi elokuvissa käynti, musiikin kuuntelu, kirjastossa käynti, tv-sarjojen katseleminen, ylipäätänsä kaikki harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, joista sinulle tulee hyvä mieli.
  • Säännöllinen liikunta auttaa. Voit lähteä esimerkiksi kävelylle ja samalla nauttia luonnosta.
  • Vietä aikaa ystävien kanssa.
  • Säilytä huumorintajusi.
  • Osallistu nuortenryhmien toimintaan. Voit saada uusia ystäviä ja tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta nuorilta.

Nuoren omaisen muistilista

  • Mielenterveysongelmat ovat yleisiä kaikenikäisillä. Noin joka viidennellä suomalaisella on jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveysongelmia.
  • Mielenterveysongelmat ovat sairauksia siinä missä muutkin sairaudet. Jotkut meistä sairastuvat allergioihin, toiset syöpään, jotkut sairastuvat masennukseen. Se, että sairastuu mielenterveysongelmaan, ei tee kenestäkään heikompaa tai huonompaa ihmistä.
  • Sinun tehtäväsi ei ole hoitaa läheisesi sairautta. Sitä varten on aikuisia auttajia. Nuoren tehtävä on elää nuoruuttaan. Sinä voit olla ystäväsi tai perheenjäsenesi tukena, mutta hoitovastuu on aina aikuisilla. Parhaiten autat läheistäsi olemalla oma itsesi ja tekemällä asioita, joita tekisit ilman läheisesi sairauttakin.
  • Kerro luotettavalle aikuiselle, että läheiselläsi on mielenterveysongelmia. On tärkeää, että pystyt puhumaan luotettavan aikuisen kanssa tunteista ja ajatuksista joita läheisen sairaus herättää.
  • Hae itse apua, kysy mieltä painavista asioista, hanki tietoa.
  • Jatka omaa elämääsi mahdollisimman normaalisti: käy koulussa, harrasta ja tapaa ystäviä
  • Muista, että olet kaverillesi edelleen kaveri, et terapeutti.
  • Muista, että sinulla on lupa kaikkiin tunteisiin. Myös vihaan!

Tahoja, joihin ottaa yhteyttä kun läheisellä on mielenterveysongelmia

  • Koulusi kuraattori, terveydenhoitaja/sairaanhoitaja tai psykologi
  • Oman alueesi nuorisoneuvola, terveyskeskus, opiskelijaterveydenhuolto
  • Oman alueen omaisyhdistys
  • Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry
    Hämeenkatu 25 A 3 krs., 33200 Tampere
    Puh. 040-722 4292 tai 040-544 3139, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Nuorten mielenterveystalosta löydät asiantuntijoiden tuottamaa, asiallista ja luotettavaa tietoa nuoruusiän tyypillisimmistä mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista, niiden tunnistamisesta, hoidosta, sekä sopiviin palveluihin ohjautumisesta. www.nuortenmielenterveystalo.fi
  • SPR:n Tampereen nuorten turvatalo.  Turvatalolle voi mennä juttelemaan ja tarvittaessa talolta saa myös väliaikaisen yöpaikan. Turvatalo toimii osoitteessa Hämeenkatu 22 C 4.krs. Neuvontapalvelut ilma ajanvarausta klo 15-21 puh 040 556 6661  
  • MLL:n lasten ja nuorten auttava puhelin ja netti. Maksutonta keskusteluapua elämän solmuissa. Puh 116 111 ma-pe klo 14-20, la-su klo 17-20.  www.mll.fi
  • Syli ry-Syömishäiriöliitto Syli on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheisiään edustava järjestö. Neuvontapuhelin 02-251 9207 ma klo 9-15. Tampereella toimii neuvonta- ja toimintakeskus osoitteessa Aleksanterinkatu 22 C 35. www.syomishairioliitto.fi
  • Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin. Puh 01019 5202 ma-pe klo 9-06, la klo 15-06, su klo 15-22. Tarkoitettu kaikille, joilla itsellään tai joiden läheisellä on elämässään kriisi tai muuten vaikea elämäntilanne.
  • Jos on kyse hätätilanteesta (läheinen käyttäytyy uhkaavasti itseään tai muita kohtaan), kannattaa soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Kerro rauhallisesti kuka olet, mistä soitat ja mistä on kysymys.

 

Täältä löydät THL:n sähköisen oppaan "Mikä meidän vanhempia vaivaa - Käsikirja nuorille, joiden  äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia"

Osallistu keskusteluun

 vuohi