Päihdeongelma

Päihteiden käyttö muodostuu ongelmalliseksi silloin, kun se alkaa haitata päihteitä käyttävän henkilön tai hänen omaistensa arkea tai terveyttä.

Päihdeongelman vaikutukset:

Päihdeongelma ei ole koskaan vain päihteitä käyttävän ihmisen asia, vaan se koskettaa aina myös hänen omaisiaan ja muuta lähipiiriään. Päihdeongelma näkyy arjessa monella tavalla. Runsas päihteiden käyttö heikentää ihmisen fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Se vaikuttaa myös hänen sosiaaliseen elämäänsä - se muuttaa ihmissuhteita (pahimmillaan koko ystäväpiiri koostuu päihteitä käyttävistä ihmisistä tai läheiset ihmissuhteet puuttuvat kokonaan), harrastusten merkitys vähenee, suhtautuminen työntekoon voi olla täysin välinpitämätöntä tai sen merkitys muodostuu selvinä aikoina ylikorostuneeksi. Ihmisen käyttäytyminen ja persoonallisuus alkavat muuttua niin, että omaiset eivät enää tahdo tuntea läheistään. Omaiset ovat mukana kaikissa näissä muutoksissa ja koettavat sopeuttaa oman elämänsä niihin. On tavallista, että omaiset alkavat kantaa vastuuta läheiselle kuuluvista asioista ja asettavat läheisen tarpeet omansa edelle. He koettavat säädellä omaa käyttäytymistään päihdeongelmaisen läheisen mielialojen mukaan pyrkien näin ehkäisemään ristiriitoja ja tämän päihteiden käyttöä. Tällöin heidän oma elämänsä on vaarassa kaventua. Tämä kaikki kuormittaa omaisten jaksamista.

Päihderiippuvuuteen kuuluu kyvyttömyys hallita päihteiden käyttöä. Päihderiippuvuuden sanotaan myös olevan tunne-elämän sairaus. Kontrolloimaton päihteiden käyttö sekä läheisen tunne-elämän muuttuminen voi herättää omaisissa ristiriitaisia tunteita – auttamisen halua, pettymystä rikottuihin lupauksiin, pelkoa läheisen terveyden puolesta, voimattomuutta yrittäessä puhua läheisellä ”järkeä”, väsymistä ennakoimattomiin mielialan muutoksiin.

Päihdeongelman yleisyydestä:   

Päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat koskettavat isoa osaa suomalaisista. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan 30 – 64 vuotiaista miehistä 17 %:lla ja naisista 5 %:lla alkoholin käyttö on liiallista (joko riskikäyttöä, jolloin käyttöön liittyy huomattava riski juomiseen liittyviin haittoihin; haitallista käyttöä, jolloin juomiseen liittyy jo haittoja tai riippuvuuskäyttö, jolloin henkilö ei kykene hallitsemaan juomistaan haitoista huolimatta). Tämä tarkoittaa 500000 – 600000 suomalaista.

Kun tähän lukuun vielä liitetään ongelmallinen huumausaineiden (amfetamiinin ja erilaisten opiaattien) käyttö (v. 2005 15 – 55 – vuotiaista 0,6 – 0,7 %:lla eli 14500 – 19000:lla), saadaan kuva päihdeongelman yleisyydestä. Näissä luvuissa ei vielä näy ongelmallinen rauhoittavien- ja kipulääkkeiden lisääntynyt käyttö.

Päihdeongelman tunnistaminen:

Millaisista merkeistä omainen voi päätellä, että läheisen päihteiden käyttö on muodostumassa / muodostunut ongelmalliseksi? Merkkejä voi olla monia riippuen läheisen iästä, elämäntilanteesta, käytetyistä päihteistä ja päihdeongelman vakavuudesta. Seuraavat merkit ovat varsin tavallisia silloin, kun henkilön päihteiden käyttö on muodostunut ongelmalliseksi:

  • Päihteiden käyttö ei säännönmukaisesti jää yksittäiseksi tapahtumaksi, vaan jatkuu useamman päivän.
  • Arkisten asioiden ja vastuiden laiminlyönti.
  • Krapularyyppyjen tms. päihteiden käyttö heti aamusta, jotta pääsee liikkeelle.
  • Arjen suunnitteleminen niin, että päihteiden käyttö ei vaarannu.
  • Päihteitä käyttävän henkilön muuttuminen (voimakkaat mielialojen muutokset, arvojen muuttuminen, käyttäytymisen selittämättömät muutokset)
  • Usein ongelmaan liittyy sen ehdoton kieltäminen, vaikka seuraukset olisivat jo näkyvillä.

Kun omaiselle herää huoli läheisen päihteiden käytöstä, on hänen hyvä ottaa asia puheeksi läheisen itsensä, perheenjäsenten ja mahdollisten auttavien tahojen kanssa. Puheeksiottamisessa on hyvä keskittyä osoittamaan syntynyt huoli eikä syytellä ketään. Omaisen ei tule syyllistää itseään läheisen päihdeongelmasta, sillä kukaan ei sitä toiselle voi aiheuttaa. Omainen ei voi yksin ratkaista läheisen päihdeongelmaa, mutta avoimella keskustelulla hän voi auttaa läheistä tunnistamaan oman tilanteensa.

Päihdeongelmasta toipuminen:

Päihdeongelmasta on mahdollista toipua. Siihen on olemassa erilaisia hoitovaihtoehtoja, joista saa tietoa esimerkiksi sosiaalitoimistosta. Virallisten hoitotahojen lisäksi on olemassa vertaistukeen perustuvia oma-apuryhmiä. Päihdeongelmasta toipuminen edellyttää henkilön omaa motivaatiota muutokselle.

Päihdeongelmaisen omaisella on oikeus omaan elämään ja hänellä on oikeus huomioida oma jaksamisensa. Eräät päihdehuollon yksiköt järjestävät omia hoito-ohjelmia nimenomaan päihdeongelmaisen omaisille. Omaisen hakeutuminen keskustelemaan tilanteestaan ei edellytä läheisen hoitoon hakeutumista. Omaisille on olemassa omia vertaistukiryhmiä. Tukea tarjoaa myös omaisyhdistys.

Tietoa ja tukea saat Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:ltä.

LÄHTEET:

Aalto, M. & Seppä, K. (2009) Alkoholin liikakäyttö. Teoksessa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen – opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. Helsinki: Yliopistopaino.

Partanen, A. & Aalto, M. (2009) Huumausaineet. Teoksessa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen – opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. Helsinki: Yliopistopaino.